Tyttöjen edesottamuksista ja meidän elämästä kertoilee Aija, alun perin Joensuusta kotoisin oleva opiskelija. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen opiskelin kolme vuotta Joensuun yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta, ja tulihan siinä kolmen vuoden aikana jokuseen kertaan todettua, ettei ala ollut minua varten. Syksyllä 2009 tein sitten ison päätöksen vaihtaa alaa ja kaupunkia, joten aloitin opinnot sairaanhoitajan tutkintoa varten Jyväskylässä.

Aika koulun ulkopuolella menee nykyään enemmän ja vähemmän koirien parissa, varmimmin minut bongaa joko treenaamasta koirien kanssa tai lenkkeilemästä. Joensuussa asustaessani harrastuksiin lukeutui myös kolmen vuoden ajan mm. konservatoriolla laulaminen, töitäkin tuli tehtyä niin kaupan kassalla kuin postinjaon merkeissä. Koiraharrastusten lisäksi nykyiseen harrastusvalikoimaan kuuluu kirjoittaminen, musiikin kuuntelu, pelikonsolin armoton paukuttaminen ja olen myös innokas ruuanlaittaja ja leipoja.


Päädyin australianpaimenkoiriin jokusen mutkan kautta. Alun perin minulle piti tulla karjis, mutta olosuhteet eivät sitä ratkaisevana hetkenä sallineet, joten koiranhankintaa piti lykätä. Siinä välissä kävin sitten tutustumassa ja ihastumassa australianpaimenkoiriin, loppu onkin historiaa. Vuoden 2006 lopulla elämäni suurin haave toteutui, kun astelin kotiin pikkuinen Rini sylissäni. Laumamme seuraavaa jäsentä etsittiin 2,5 vuotta, ja samaan yhdistelmään päädyttiin uudestaan Rinin täyssiskon Neven muuttaessa meille kodinvaihtajana. Ajatuksena oli, ettei kahta enempää koskaan kerralla tule, mutta armottomasta pentukuumeesta johtuen perheemme kolmatta jäsentä suunnitellaan jo kovasti ;)

Rini ja Neve täydentävät toisiaan mukavasti niin arjessa kuin harrastuksissakin ja ovat olleet paljon enemmän kuin mitä aussielta ja omalta koiralta uskalsin odottaa. Tyttöjen vaikutuksesta olen innostunut kouluttautumaan koiraharrastusrintamalla, hakemaan paljon lisää tietoa rodusta ja sen jalostamisestakin. Olen suorittanut tokokoulutusohjaajakurssin keväällä 2008 ja kasvattajan peruskurssin loppuvuodesta 2008. Kennelnimi Empathica's minulle myönnettiin loppuvuodesta 2009. Empathica'sin ensimmäiset syntyvät tammikuun alussa 2012.

Olen Suomen Kennelliiton ja Australianpaimenkoirat ry:n jäsen, jälkimmäisessä toimin tällä hetkellä myös jäsensihteerinä ja tokotoimikunnan jäsenenä. Maastotreeneistä meidät voi kesäisin bongata Joensuun suunnalla Joensuun Seudun Palveluskoirien treeneistä. Agilityä harrastamme nykyään JAT:ssa (Jyväskylän Agility Team).

Ota rohkeasti yhteyttä (sähköpostiosoitteen löydät etusivulta), jos jokin asia jäi mieltäsi askarruttamaan, tai tule nykäisemään hihasta, jos bongaat meidät jossakin!